Sitä tämä elämä on. Elämää yksin. En minä osaa jakaa tätä muiden kanssa, minä olen minä ja syntynyt minuna.

Alunperin minä olin arvokas, jotain mitä kenelläkään muulla ei ole. Isä kantoi kotiin öljylämmittimen pitääkseen huolta siitä, että minä en vain palele.

Omien vanhempieni arvokkain asia. Minä. Se on se, mistä vielä tänäänkin jaksan ammentaa elämää. Koskaan ei kukaan, ei missään, ole rakastanut minua kuten minua silloin rakastettiin. En tiennyt, että rakkautta on niin monenlaista. En edes silloin vielä tiennyt, että vihaa on niin monenlaista. 

Olen elämän lottovoittaja. Sain täyden kympin sekä rakkaudessa että vihassa. Koska niin vain tapahtuu. Enkä todellakaan ole ainoa jolle niin on käynyt.